Vuonna 1980 syntynyt Aurélie Pétrel elää ja työskentelee Pariisissa ja Genevessä. Hänen teoksensa kyseenalaistavat kuvia ja niiden asemaa, esittämistä, aktivoimista ja tuottamisen menetelmiä. Taiteilija ei näe itseään valokuvaajana: hän dekonstruoi, yhdistää uudelleen ja etsii valokuvaamisen rajoja. Hän viitoittaa tien tutkimalla lajin marginaaleja ja antaa valokuville äänen tuhansien mielipiteiden keskustelussa. Samalla Pétrel kuitenkin on valokuvaaja: hänen käsittelemänsä aiheet ovat aina merkittäviä. Aiheet antavat ilmaisulle voimansa, jossa ensimmäinen liike mahdollistaa kaiken muun. Sumentamalla teoksen, representaation ja maailman väliset rajat hän antaa meille mullistavia näkökulmia kaikista kolmesta.
Born in 1980, Aurélie Pétrel lives and works in Paris and Geneva. Through various encounters and collaborations her works constantly question images, their status, (re) presentation and activation, as well as their production processes. This artist does not consider herself a photographer: she deconstructs; reconnects; questions within the bounds of the media. She paves the way by exploring the margins, making the photographic material resonate in a dialogue with thousands of voices. Like a dialectic stemming from the same and the other, without ever repeating she develops, reveals what is in the negative space, not showing. Yet Aurélie Pétrel is a photographer: the issues in her shots are always significant. They act as a trigger, the driving force of an expression like a musical score. The first movement makes the rest possible. By blurring the boundaries between work, representation and the world experienced, she transforms our perspectives. Aurélie Pétrel is represented by Super Window Project™ (Kyoto, Japan), Galerie Houg (Paris, France), Gowen Contemporary (Geneva, Switzerland) and the Pétrel l Roumagnac duo by Galerie Escougnou- Cetraro (Paris, France). She is a teacher and in charge of the Photography Pool at HEAD as well as one of the founding members of the research laboratories ‘A Broken Arm’ and ‘Échos.’
Pétrel I Roumagnac (duo)
Ranskalaiset taiteilijat Aurélie Pétrel ja Vincent Roumagnac (yhdessä Pétrel I Roumagnac duo) ovat tehneet yhteistä taiteellista tutkimusta vuodesta 2012 lähtien. Ristipölyttämällä teoreettiset kiintopisteensä ja taiteelliset toteuttamisprosessinsa he pyrkivät löytämään vastauksen kysymykseen: “Mikä mahdollinen vaikuttava ja ratkaiseva kohtaamispiste voi löytyä ilmaisukeinojen yhtymisestä?” Heidän lähestymistapansa pyrkii yhdistämään Roumagnacin maisema-aktivaation ja Pétrelin valokuvien aika-avaruudellisen laajentamisen; näin teatteriohjaaja ja kuvataiteilija löytävät yhteisen polun. Roumagnacin lähestymistavan juuret ovat heterokronisen teatterin tutkimuksessa, kun taas Pétrelin työ pohjautuu hänen paikallistetun kuvan ja valokuvallisen partituurin käsitteiden tutkimiseen. Ensimmäisestä yhteisestä, Ise-nimisestä projektistaan lähtien he ovat tehneet installaatioita ja valokuvateoksia, jotka pyrkivät aktivoimaan katsojan. Teoksissa ilmenee ajallisen näkyvyyden logiikka, jonka tarkoitus on kutsua katsojaa kokemaan häiriöt teoksen ajallisuudessa lavastetun teoksen muuntelevuuden kautta.
The two French artists, Aurelie Petrel & Vincent Roumagnac, aka Petrel I Roumagnac (duo) , have been processing a collaborative research since 2012. By cross-fertilizing their theoretical concerns and their implementation processes, they aim to answer the following line of questionning: What possible effective and critical meeting point can there be found in their intermedia convergence. Their approach seeks to bring together the scenic activation implemented by Roumagnac (theatre director) in connection with his research on heterochronic theater and photographic spatio-temporal extensions researched by Petrel (visual artist-photographer) related to her solo practice on the notions of situated image and photographic score. Thus, since their first project Ise, they design and display installations with protocol of reactivation or photoscenic pieces including, among other things, photographic objects, and responding to the logic of a temporally floating visibility that invite the spectator, as contingent witness, to experience disturbances of the time of the artwork through the mutability of the staged photographic image.
Reset #4
Uuden tanssin keskus Zodiakissa vuonna 2013 valmistunut taitelijatrion Reset-projekti saapuu Kiasmaan. Kaksi projektista jäljelle jäänyttä teosta liikkuu läpi museotilan 12 tunnin ajan. Tekninen liike yhdistettynä esityksen institutionaaliseen kontekstiin tai dekonstruktiiviseen näyttämöllepanoon ja teosten liikkuminen peräkkäisten ja sattumanvaraisten latenssien sekä siirtymien välillä ilmaistaan hämärällä (vasta-) performatiivisella kynnyksellä. Reset/Résidues #3 on luonteeltaan epäröivä, sekä oikeasta paikasta taiteelleen museotilassa että koko esityksen korrektiudesta yön ohjelman ajastetussa ajassa.
Two residual pieces of the project Reset, realised by the trio of artists at Zodiak, Center for New Dance Helsinki in 2013, are removed throughout the whole museum space during twelve hours. Technical gesture linked to the institutional context where it takes place or deconstructive mise-enscène, the movement of the pieces between successive and random latencies and displacements is displayed on an ambiguous (counter-) performative threshold. Reset/Résidus #4 is indecisive, both of the right place to find for these artworks in the museum space and of the correctness of the proposal itself in the timed time of the programme of that night of performances.
(Non) Performance
First Floor, 7pm-7am
12 PERFORMANSSIA, KLO 19-7 44 FILOSOFISTA PUHEEVUOROA, KLO19-7
12 PERFORMANCES, 7PM – 7AM 44 PHILOSOPHY TALKS, 7PM – 7AM